Juuri nyt meitä hirvittää ajatus ydinlaskeuman aerosolihiukkasista. Kaukaa tulevia haitallisia hiukkasia on muitakin, ja kaikilta kannattaa suojautua. Aerosolihiukkasten koko vaikuttaa siihen, miten pitkälle ne ilmassa kulkeutuvat. Koko vaikuttaa myös siihen, miten syvälle hengityselimiin hiukkaset päätyvät. Lisäksi koko määrittää, miten helppoa tai vaikeaa aerosoli on suodattaa ilmasta pois.

Yleistettynä voisi sanoa, että mitä pienempi hiukkanen, sitä pidemmälle ja kauemmin se ilmassa lentää, tarkastelemme sitten ilmakehää, keuhkojamme tai hiukkassuodatinta. Todellisuudessa on kuitenkin aerosolikoko, joka on kaikkein läpäisevin ja lentävin. Tämä koko on noin 0.1 mikrometriä (μm) eli 100 nanometriä tai millimetrin kymmenestuhannesosa. Koon edelleen pienetessä aerosoli ei enää pysy ilmassa niin pitkään.

Pieni koko ei kuitenkaan tee nanohiukkasista hiukkasista vähemmän haitallisia. Tämä ultrafine (ultrapieni) kokoluokka pääsee jopa aivoihimme asti aiheuttamaan Alzheimeria. Pienimpiä hiukkasia muodostuu aina palamisprosesseissa ja niiden lukumäärä on suurin lähellä palopaikkaa.

Miksi ydinlaskeuman tai esimerkiksi venäjän metsäpalojen hiukkaset ovat sitten huolestuttavia? Koostumuksensa lisäksi tietysti. Ne ovat juuri sitä kokoluokkaa, joka kulkeutuu ilmakehässä päiviä, jopa viikkoja, pääsee syvälle hengityselimiin ja joiden suodattamiseen tarvitaan kunnon suodatin.
 

"ILMANPUHDISTIN JA HENGITYSSUOJAIMET AUTTAVAT SINUA VOIMAAN HYVIN.
SISÄTILOISSA JA ULKONA"

 

YDINLASKEUMAN AEROSOLIT

Aiemmin Chernobylin onnettomuuden ja viimeksi Fukushiman onnettomuuden jälkeen tiedeihmiset paiskivat töitä selvittääkseen, minkäkokoisia hiukkasia kulkeutui eri puolille maapalloa ja missä kokoluokissa radioaktiivisia isotooppeja havaittiin. Molemmissa löydökset olivat hyvin samankaltaisia.

Yksi tieteellinen julkaisu raportoi Fukushiman laskeumatutkimuksia Ranskasta, Itävallasta, Tšekistä, Puolasta, Saksasta ja Kreikasta. Tutkimuksen mukaan pääosa hiukkasista oli kokoalueella 0.1-1 μm ja mediaani kokoluokka Cesium (137) oli 0.25 - 0.71 μm,  Cesium (134) oli 0.17 -  0.69 μm ja Jodi (131) oli 0.3 – 0.53 μm.

Aerosolihiukkasten lisäksi ydinlaskeumassa on myös radioaktiivisia kaasuja. Jodi kaasua voidaan suodattaa tavallisella aktiivihiilellä (elementaari jodi) tai impregnoidulla aktiivihiilellä (jodin yhdisteet).

Hyvin istuva FFP3 hengityssuojain suodattaa yli 97% kaikista näistä kokoluokista (Suojain luokitellaan 0.6 μm hiukkasille, niille suodatustehokkuus on 99%).

HEPA suodattimella varustettu ilmanpuhdistin pienentää merkittävästi sisäilman haitallisten aerosolien lukumäärää. HEPA suodattimet testataan kaikkein läpäisevimmällä hiukkaskoolla. HEPA luokkia on useita, mutta matalinkin niistä suodattaa läpäisevintä hiukkaskokoa yli 95%. Useissa Lifan ilmanpuhdistimissa on myös aktiivihiilisuodatin.

METSÄPALOT
Vuosittain maailmanlaajuisesti kärsitään metsäpalojen aiheuttamasta kaukokulkeumasta. Metsä- ja muita laajoja paloja on meillä Suomessakin vuosittain. Metsäpalojen hiukkaset eivät ole yhtä pelottavan kuuloisia, kuin ydinlaskeuman hiukkaset, mutta todennäköisyys hengittää niitä on paljon suurempi. Kaikki polttoperäiset hiukkaset ovat haitallisia ja suurin osa niistä on hyvin pieniä. Myös metsäpalojen hiukkasia vastaan on hyvä suojautua FFP3 hengityksensuojaimilla ja ilmanpuhdistimilla.

Lue lisää:
Ilmanpuhdistimet
FFP3

Julkaisuja:

Size Distributions of Airborne Radionuclides from the Fukushima Nuclear Accident at Several Places in Europe. Masson et al. Environmental Science & Technology 2013, DOI: 10.1021/es401973c

Particle size distribution of radioactive aerosols after the Fukushima and the Chernobyl accidents. Mala et al. Journal of Environmental Radioactivity, 2013, https://doi.org/10.1016/j.jenvrad.2013.07.016